Schnitzlerin kuvaus ihmisen alitajunnasta nykypäivän kontekstissa
Kun
kirjan tapahtumat ja kuvauksen päähenkilöiden psyykeestä sijoittaa aikansa
raameihin, on Schnitzlerin draamallisia valintoja helpompi ymmärtää.
Kunnollisen elämän vastapainoksi esitetään viettien ohjaamaa toimintaa, johon
kuuluvat salaseurat ja eroottiset unet. Samalla päähenkilöt käyvät kuitenkin
päänsisäistä monologia ja kamppaillen siitä, kumpi näistä maailmoista on oikea
ja tarkastelevat itseään ikään kuin ulkopuolelta, yhteiskunnan silmin (Brenner
2011, 204). 1900-luvun alun maallistuminen ja maailmankuvan muuttuminen
näyttäytyy romaanissa edellä kuvattujen tabujen ja yhteiskunnan kunnollisuuden
odotusten ristiriitana.
Schnitzler
on kuvannut aikanaan ihmisyyden sellaisia piirteitä, joista ei yleisesti ääneen
puhuttu. Traumnovellen tapa kertoa ihmisen alitajunnasta mukailee myöskin
Wienin kulttuurimiljöössä syntynyttä freudilaista psykoanalyysia (Brenner 2011,
2010), joka on psykologian kentällä saanut myöhemmin osakseen kritiikkiä ja
rinnalleen kilpailevia tulkintoja. Nykyajalle on kuitenkin edelleen tyypillistä
seksuaalisuuteen liittyvät tabut ja sovinnaisuus, etenkin silloin, kun kyse on
yksilöstä ammatillisessa tai perheenjäsenen roolissa.
Edelleen
pidetään rohkeana ja rajoja ylittävänä sellaista kirjallisuutta, jossa
tartutaan edellä mainittuihin tabuihin. Itselleni mieleen tulee suurta suosiota
herättänyt 50 Shades of Grey. Tramnovelle on ajankohtainen myös siitä
näkökulmasta, että se kertoo 1900-luvun alkuun sijoitetussa tapahtumaympäristössä
samanlaisista teemoista, joita yhä kirjallisuudessa ja elokuvissa pohditaan.
Siitä voidaan päätellä, että ihmisen perusluonteeseen kuuluva omatunto,
rationaalisuus ja hedonismi rakentuivat jo 100 vuotta sitten suhteellisen
samalla tavalla.
Lähde:
Peter Brenner (2011): Neuere deutsche Literaturgeschichte vom "Ackermann" zu Günter Grass. Berlin: de Gruyter.
Kommentit
Lähetä kommentti