Schnitzlerin kuvaus ihmisen alitajunnasta nykypäivän kontekstissa

Kun kirjan tapahtumat ja kuvauksen päähenkilöiden psyykeestä sijoittaa aikansa raameihin, on Schnitzlerin draamallisia valintoja helpompi ymmärtää. Kunnollisen elämän vastapainoksi esitetään viettien ohjaamaa toimintaa, johon kuuluvat salaseurat ja eroottiset unet. Samalla päähenkilöt käyvät kuitenkin päänsisäistä monologia ja kamppaillen siitä, kumpi näistä maailmoista on oikea ja tarkastelevat itseään ikään kuin ulkopuolelta, yhteiskunnan silmin (Brenner 2011, 204). 1900-luvun alun maallistuminen ja maailmankuvan muuttuminen näyttäytyy romaanissa edellä kuvattujen tabujen ja yhteiskunnan kunnollisuuden odotusten ristiriitana.

Schnitzler on kuvannut aikanaan ihmisyyden sellaisia piirteitä, joista ei yleisesti ääneen puhuttu. Traumnovellen tapa kertoa ihmisen alitajunnasta mukailee myöskin Wienin kulttuurimiljöössä syntynyttä freudilaista psykoanalyysia (Brenner 2011, 2010), joka on psykologian kentällä saanut myöhemmin osakseen kritiikkiä ja rinnalleen kilpailevia tulkintoja. Nykyajalle on kuitenkin edelleen tyypillistä seksuaalisuuteen liittyvät tabut ja sovinnaisuus, etenkin silloin, kun kyse on yksilöstä ammatillisessa tai perheenjäsenen roolissa.

Edelleen pidetään rohkeana ja rajoja ylittävänä sellaista kirjallisuutta, jossa tartutaan edellä mainittuihin tabuihin. Itselleni mieleen tulee suurta suosiota herättänyt 50 Shades of Grey. Tramnovelle on ajankohtainen myös siitä näkökulmasta, että se kertoo 1900-luvun alkuun sijoitetussa tapahtumaympäristössä samanlaisista teemoista, joita yhä kirjallisuudessa ja elokuvissa pohditaan. Siitä voidaan päätellä, että ihmisen perusluonteeseen kuuluva omatunto, rationaalisuus ja hedonismi rakentuivat jo 100 vuotta sitten suhteellisen samalla tavalla.

Lähde:

Peter Brenner (2011): Neuere deutsche Literaturgeschichte vom "Ackermann" zu Günter Grass. Berlin: de Gruyter.